TASAVAHVAT OY - OMAVALVONTASUUNNITELMA

Palveluntuottaja

Nimi: Tasavahvat Oy

Osoite: Viertotie 9, 01390 Vantaa

Puhelin: 040 525 1911

Sähköposti: info@tasavahvat.fi

Y-tunnus: 3249588-8

Hyvinvointialueet

Vantaa ja Keravan Hyvinvointialue: Vantaa, Kerava

Yrityksen toimipiste

Nimi: Tasavahvat Oy

Katuosoite: Viertotie 9

Postinumero: 01390

Postitoimipaikka: Vantaa

Puhelin: 040 5251911

Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakasmäärä:

Ammatillinen tukihenkilötyö (sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaiset avohuollon tukitoimet lapsille ja nuorille.)

Esihenkilö: 

Anne Ikonen

Puhelin: 040 5251911

Sähköposti: info@tasavahvat.fi

Yksityisten palveluntuottajan lupatiedot

Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)

Ilmoituksen ajankohta: 11.08.2023

Palveluala, joka on rekisteröity:

Sosiaaliohjaus: lapset/nuoret: Ammatillinen tukihenkilötoiminta

Sosiaaliohjaus: lapsiperheet: Ammatillinen tukihenkilötoiminta

Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat:

Tasavahvat Oy tuottaa kaikki palvelunsa itse eikä käytä ostopalveluita.

Palvelukokonaisuudesta vastaava palveluntuottaja vastaa alihankintana tuotettujen palvelujen laadusta.

Miten palveluntuottaja varmistaa ostopalvelujen laadun ja asiakasturvallisuuden?

Tasavahvat Oy tekee aktiivista, monialaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, mutta yrityksessä ei käytetä alihankintatyötä.

OMAVALVONTA SUUNNITELMAN LAATIMINEN

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

Ketkä osallistuvat omavalvontasuunnitelman laadintaan ja miten pidetään huolta henkilöstön osallistamisesta suunnitelman laatimiseen?

Omavalvontasunnitelman laatimisesta, päivittämisestä ja seurannasta vastaa yrityksen toimitusjohtaja.

Kuka vastaa omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta (nimi ja yhteystiedot)

Anne Ikonen

Viertotie 9

01390 Vantaa

Puh. 040 525 1911

info@tasavahvat.fi

Omavalvontasuunnitelman seuranta

Omavalvontasuunnitelma on oma erillinen suunnitelma ja sitä päivitetään alkuun tiheämmin yrityksen ollessa aloittava yritys. Toiminnan käynnistymisen jälkeen omavalvontasuunnitelmaa päivitetään puolen vuoden välein ja kun toiminta on vakiintunut, omavalvontasuunnitelma päivitetään kerran vuodessa tai tarvittaessa aina kun yrityksen toiminta muuttuu.

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun?

Yrityksen toimitusjohtaja Anne Ikonen

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:

Anne Ikonen

Viertotie 9

01390 Vantaa

Puh. 040 5251911

info@tasavahvat.fi

Omavalvontasuunnitelman julkisuus

Ajan tasainen omavalvontasuunnitelma on nähtävissä yrityksen kotisivuilla osoitteessa www.tasavahvat.fi sekä yrityksen toimipaikassa siten, että asiakkaat, heidän läheisensä ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen.

TOIMINTAJATUS-, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Tasavahvat Oy tuottaa laadukkaita sosiaalihuollon ja lastensuojelulain tukitoimen palveluita eri kuntien sosiaalityön asiakkaille Uudenmaan alueella. 

Ammatillinen tukihenkilötyö on tarkoitettu sosiaalihuollon ja lastensuojelun asiakkaina oleville lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat rinnalleen turvallisen aikuisen.

Avohuollon tukitoimen palvelut perustuvat aina vapaaehtoisuuteen ja lapsen ja perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Työskentelyssä huomioidaan jokaisen lapsen/perheen omat toiveet ja tarpeet ja työskentely räätälöidään sopivaksi myös lapsen omat voimavarat huomioiden.

Sosiaalihuollon tukitoimien on tarkoitus edistää lapsen ja nuoren myönteistä kasvua ja kehitystä sekä lisätä koko perheen hyvinvointia. Työtä tehdään positiivisella, kannustavalla ja arvostavalla asenteella.

Ammatillinen tukihenkilötoiminta lapsille, nuorille ja perheille

Ammatillinen tukihenkilötyö on aina tavoitteellista toimintaa ja tavoitteista sovitaan yhteisesti lapsen, perheen, sosiaalityöntekijän ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Työskentely rakentuu avoimesta ja lapsen voimavaroja vahvistavasta yhteistyöstä.

Tukihenkilötyö keskittyy vahvasti lapsen oman arjen ja toimintaympäristön läheisyyteen sekä harrastus- tai vapaa-ajantoimintaan. Työskentely perustuu dialogiseen vuorovaikutukseen, yhdessä tekemiseen. Tukihenkilö vahvistaa lapsen turvallisia vuorovaikutussuhteita, kykyä toimia itsenäisesti ja osallistaa toimimaan yhteiskunnassa. Tukihenkilötyössä korostuu keskustelun, dialogisen vuorovaikutuksen tärkeys, kunnioittava kohtaaminen asiakkaan kanssa sekä ratkaisukeskeinen työote.

Työskentelyä ja tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, työskentely dokumentoidaan ja työskentelyn päätteeksi tehdään yhteenveto. Työskentely lopetetaan aina hallitusti ja yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa.

Arvot ja toimintaperiaatteet

Työskentelyä ohjaa avoin arvostava uteliaisuus, kiireetön kohtaaminen ja laadukas ammatillinen työote. Asiakkaan on tärkeää kokea tulevansa kuulluksi, olla yhdenvertainen ja tärkeä sekä olla oman elämänsä osallisuutta ja hyvinvointia edistävä asiantuntija. Toimiva vuorovaikutus perustuu vahvasti molemminpuoliseen luottamukseen, kunnioitukseen ja ymmärrykseen toisen näkökulmasta. Vanhemmille annettavan psykoedukaation avulla tuetaan lapsen turvallista kasvua ja kehitystä.

Tasavahvojen toiminnan ja työskentelyn viitekehyksenä toimii ratkaisukeskeinen lähestymistapa, dialoginen vuorovaikutus sekä systeeminen ajattelu.

Toimintaa ohjaavat lait ja säädökset

Suomen perustuslaki 11.6.1999/731
6§ Yhdenvertaisuus
3.mom: Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti

Lastensuojelulaki (13.4.2007/417)
LSL 4§ Lastensuojelun keskeiset periaatteet

Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin.

Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia, jollei lapsen etu muuta vaadi.

LSL 4§ 2mom Lastensuojelun keskeiset periaatteet
Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle:

1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet;
2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon;
3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen;
4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden;
5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen;
6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä
7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (22.9.2000/812)
Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011)

RISKIENHALLINTA

Riskinhallinta on osa jokapäiväistä toimintaa ja huomiota kiinnitetään erityisesti tilanteisiin, joista voi aiheutua henkistä, ruumiillista tai taloudellista vahinkoa. Rehellinen ja avoin kommunikaatio auttavat riskien ennakoimisessa ja siten myös niiden välttämisessä. Mahdollisia riskejä vältetään myös huolellisella suunnittelulla ja asiakkaan kuulemisella.

Käymme läpi tarjoamiimme palveluihin, tietosuojaan, henkilöstöön (henkilöstön aiheuttamat ja henkilöstöön kohdistuvat), asumiseen ja toimintaympäristöön sekä mahdollisesti asiakkaan itse aiheuttamat vaaratilanteet ja riskit.

Ilmoitusvelvollisuus

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) painottaa työntekijän vastuuta laadukkaan palvelun toteuttamisesta ja korostaa sosiaalipalvelujen roolia epäkohtien esiin tuomisessa.

Sosiaalihuoltolain (1301/2014) ilmoitusvelvollisuutta koskevat lakipykälät

• 47§ Omavalvonta
• 48§ Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus
• 49§ Toimenpiteet ilmoituksen johdosta

Sosiaalihuollon henkilöstön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta hyvinvointialueen sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoituksen vastaanottaneen toiminnasta vastaavan esihenkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi ja ellei niin tehdä, ilmoituksen tekijän on ilmoitettava asiasta aluehallintovirastolle.

Yksikön omavalvonnassa on edellä määritelty, miten riskienhallinnan prosessissa toteutetaan epäkohtiin liittyvät korjaavat toimenpiteet. Jos epäkohta on sellainen, että se on korjattavissa yksikön omavalvonnan menettelyssä, se otetaan välittömästi työn alle. Jos epäkohta on sellainen, että se vaatii järjestämisvastuussa olevan tahon toimenpiteitä, siirretään vastuu korjaavista toimenpiteistä toimivaltaiselle taholle.

Omavalvontasuunnitelmaan on sisällytetty henkilöstön ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet.

Henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit kirjallisesti vastuuhenkilölle Anne Ikoselle (anne@tasavahvat.fi). Kaikista epäkohdista, laatupoikkeamista ja riskeistä ohjeistetaan kertomaan vastuuhenkilölle viivytyksettä tavalla tai toisella, mutta asian käsittelyn, korjaamisen ja tilastoinnin vuoksi asiat pyydetään lähettämään myös kirjallisina, käyttäen Uhka- ja vaaratilanneselvityslomaketta.

Asiakkaat ja omaiset voivat tuoda esille havaitsemansa epäkohdat nimetylle työntekijälle tai Anne Ikoselle. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse tai sähköpostilla. Asia käsitellään asianosaisten kesken.

Riskien ja esille tulleiden epäkohtien käsitteleminen

Haittatapahtumat käsitellään asianosaisten kesken ja käydään tarpeen mukaan läpi työntekijäpalaverissa kaikkien työntekijöiden kanssa. Kunkin asian käsittelystä ja sen pohjalta sovituista toimenpiteistä kirjataan lomakkeelle Uhka- ja vaaratilanneselvitys ja ohjeistuksia päivitetään tarpeen mukaan.

Korjaavat toimenpiteet

Laatupoikkeamat ilmoitetaan lomakkeella vastuuhenkilölle ja koko käsittelyprosessi korjausehdotuksineen ja seurantasuunnitelmineen kirjataan riskinhallinnan kansioon. Mikäli ilmoitus johtaa muutoksiin toiminnassa tai ohjeistuksissa, kirjataan kansioon muutoksen aikataulu ja vastuuhenkilö sekä mahdollinen seuranta-aikataulu.

Muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille puhelimitse, henkilökohtaisesti tai sähköpostitse.

ASIAKKAAN OIKEUDET JA ASEMA

Palvelu- ja hoitosuunnitelma

Asiakkaan tullessa Tasavahvat Oy:n asiakkaaksi kunnan sosiaalipalveluiden tai lastensuojelun kautta vastaa kunnan viranomainen asiakkaan asiakassuunnitelmasta. Jos asiakas tulee yksityishenkilönä suoraan asiakkuuteen, vastaa Tasavahvat Oy asiakassopimuksesta ja -suunnitelmasta suoraan asiakkaan kanssa sovitun palvelun osalta.

Tasavahvat Oy:n työntekijä kirjaa asiakkaan, perheen ja kunnan sosiaalityöntekijän kanssa aloitusneuvottelussa sovitut työskentelyn tavoitteet ja suunnittelee työskentelyn siten, että se tukee tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteet rakennetaan aina yhdessä asiakkaan ja perheen kanssa pyrkien huomioidaan asiakkaan voimavarat. Työskentelyä ja tavoitteiden toteutumista seurataan tiiviillä yhteistyöllä ja mahdollisilla välineuvotteluilla. Työskentelystä tehdään loppuyhteenveto, josta käy ilmi työskentelyyn käytetty aika, tapaamiskerrat ja työskentelyssä käytetyt menetelmät. Loppuyhteenveto toimitetaan lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.

Asiakkaalle/perheelle nimetään oma vastuutyöntekijä, joka huolehtii asiakkaan tarvitsemien palveluiden koordinoimisesta sekä eri yhteistyötahojen kokonaisuudesta. Vastuutyöntekijä huolehtii myös siitä, että asiakkaan asiakassuunnitelma on ajan tasalla.

Asiakkaan kohtelu

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada laadukasta ja hyvää sosiaalihuollon palvelua ja jokaisella on oikeus hyvään kohteluun hyvään ilman syrjintää. Asiakas on kohdattava kunnioittaen hänen yksityisyyttään, vakaumustaan ja ihmisarvoaan.

Itsemääräämisoikeuden varmistaminen

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, turvallisuuteen ja vapauteen. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan.

Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Itsemääräämisoikeuteen liittyy läheisesti myös oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Työskentely perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja päättyy kun asiakas ei enää halua työskentelyn jatkuvan. Asiakas on aina mukana itseään koskevassa päätöksenteossa.

Perustuslaki

7§ Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

8§ Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen

Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan.

Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Asiakkaan kuulemisesta ennen häntä koskevan päätöksen tekemistä säädetään hallintolaissa.

10§ Alaikäisen asiakkaan asema

Alaikäisen asiakkaan toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla.

Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon toimissa, jotka koskevat alaikäistä, on ensisijaisesti otettava huomioon alaikäisen etu.

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt

Tasavahvat Oy:n tuottamat palvelut ovat asiakkaan kanssa, yhteisymmärryksessä sovittuja, arkielämää tukevia toimintoja. Työskentely ei rajoita asiakkaan itsemääräämisoikeutta.

Asiakkaan asiallinen kohtelu

Miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan?

Asiakkailta kerätään tietoa työskentelyn kaikissa vaiheissa, jotta varmistutaan, että työskentely on vapaaehtoista ja perustuu yhteisymmärrykseen asiakkaan ja työntekijän kanssa. Asiakkaan kanssa käydään keskustelua jokaisen tapaamisen aikana ja päivitetään työskentelymenetelmiä.

Asiakkaan kokiessa joutuneensa epäasiallisen kohtelun tai epämiellyttävän kohtelun kohteeksi, käsitellään asia välittömästi asianomaisten kesken. Asiakasta ohjeistetaan ilmoittamaan epäasiallisesta kohtelusta myös palvelun tilaajalle sekä tehdä ilmoituksen sosiaaliasiamiehelle.

Asiakas tai asiakkaan perhe ja läheiset voivat milloin tahansa antaa suullista tai kirjallista palautetta.

Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne?

Asiakkaalle ja perheelle tarjotaan mahdollisuus tulla keskustelemaan asiasta ko. työntekijän ja vastuuhenkilön kanssa. Myös palvelun tilaaja voidaan kutsua paikalle.

Asiakkaan osallisuus

Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen

Eri-ikäisten asiakkaiden, heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen palvelun suunnittelussa ja toteuttamisessa on olennainen osa palvelun laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä.

Miten ja miten usein asiakaspalautetta kerätään?

Asiakaspalautetta kerätään jokaisella asiakastapaamisella ja kirjataan asiakasjärjestelmään. Asiakaspalautteista koostetaan yhteenveto säännöllisin väliajoin ja niitä tarkastellaan yhdessä asiakkaan, perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Saatujen asiakaspalautteiden perusteella arvioidaan ja kehitetään Tasavahvojen toimintaa.

Miten asiakkailta saatua palautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja/tai korjaamisessa?

Saatujen asiakaspalautteiden perusteella voidaan muuttaa ja kehittää toimintatapoja. Asiakkaan palaute välitetään työntekijöille ja palaute pyritään mahdollisimman nopeasti suhteuttamaan asiakkaan saamaan palveluun, muuttaen palvelua paremmin toiveita vastaavaksi.

Asiakkaan oikeusturva

Palvelun laatuun tai asiakkaan saamaan kohteluun tyytymättömällä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen.

Palveluun tai kohteluunsa tyytymätön asiakas tai hänen omaisensa voi tehdä asiasta kirjallisen palautteen. Palautteen voi tehdä vapaamuotoisesti palautelomakkeella. Asiakkaiden antama suullinen palaute kirjataan erilliselle lomakkeelle.

Muistutuksen vastaanottaja

Anne Ikonen

info@tasavahvat.fi

Sosiaaliasiamies

Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, jonka tehtävä on neuvoa-antava. Sosiaaliasiamies ei tee päätöksiä, mutta voi toimia sovittelevassa roolissa asiakkaan ja työntekijän välisissä haastavissa tilanteissa. Palvelu on asiakkaille maksuton.

Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot

Vantaan ja Keravan Hyvinvointialueella sosiaaliasiamiehinä toimivat Clarissa Kinnunen ja Jenni Henttonen.

Sosiaaliasiamiehet

Clarissa Kinnunen
Jenni Henttonen

Sibeliuksenkatu 6 A 2

04400 Järvenpää

puh. 0400-277 087
ma klo 12-15
ti, ke, to klo 9-12 (ei perjantaisin eikä pyhien aattona)

Verkkoasiointi/Turvaposti: Sosiaalitaito; sosiaaliasiamies

Sähköposti: sosiaaliasiamies@sosiaalitaito.fi (Huom! Vain yleiset ohjeet/neuvot)

Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saaduista palveluista

Kuluttajaneuvonta on valtakunnallinen palvelu, josta saa tietoa kuluttajan oikeuksista ja sovitteluapua kuluttajan ja yrityksen väliseen riitaan.
Kuluttajaneuvonta: 029 505 3050
Kuluttajaneuvonta palvelee arkisin klo 9–12.

Soittaminen ja jonotus Kilpailu- ja kuluttajaviraston 0295-alkuisin numeroihin maksaa matkapuhelimesta matkapuhelinmaksun (mpm).

Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?
Mahdollisten muistutusten, kantelujen ja valvontapäätösten osalta olemme yhteydessä muistutuksen/kanteluiden tekijään ja pyrimme ratkaisemaan tilanteen mahdollisimman pian yhteisessä tapaamisessa. Sovimme mahdollisesta jatkosta tapaamisen yhteydessä.

Toimintaa kehittäessä pyritään huomioimaan kaikki muistutus, kantelu tai valvontapäätökset.

Tavoiteaika muistutusten käsittelylle
Mahdollisimman pian, mutta viimeistään kahden viikon kuluttua muistutuksen saapumisesta.

Omatyöntekijä

Lasten ja nuorten kanssa työskentelyssä on tärkeää pyrkiä luottamuksen saavuttamiseen, joustavuuteen ja pysyvyyteen. Asiakkaalle on nimetty työskentelyn ajaksi oma työntekijä.

PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA

Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

Miten palvelussa edistetään asiakkaiden fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä?

Ammatillinen tukihenkilötyö on aina tavoitteellista toimintaa ja tavoitteista sovitaan yhteisesti lapsen, perheen, sosiaalityöntekijän ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Työskentely rakentuu tiiviistä ja avoimesta yhteistyöstä. Työskentelyn alkaessa sovitaan yhteisesti siitä, miten ja millä tavoin työskentely tukihenkilön kanssa aloitetaan ja miten usein tukihenkilö pitää yhteyttä lapseen tai nuoreen. Työskentelyssä huomioidaan jokaisen lapsen/perheen omat toiveet ja tarpeet ja työskentely räätälöidään sopivaksi myös lapsen omat voimavarat huomioiden.

Avohuollon tukitoimien on tarkoitus edistää lapsen ja nuoren myönteistä kasvua ja kehitystä sekä vahvistaa ja olla tukena vanhemmuuden mukana tuomissa haasteissa sekä pyrkiä ehkäisemään lasten ja nuorten syrjäytymistä ja lisäämään koko perheen hyvinvointia.

Työskentelyssä lapsen elämäntilannetta tarkastellaan systeemisenä kokonaisuutena, joka muodostuu yksilön, perheen tai muun ryhmän, yhteisön (esim. koulu) tai yhteiskunnan systeemeistä. Työskentelyssä onkin tärkeää selvittää tietoa nuorten, heidän vanhempiensa ja muiden läheisten kokemuksista ja historiasta. Systeemisessä ajattelussa keskeistä on huomioida oireiden/ongelmien taustalla olevat tapahtumat, tilanteet ja niille annetut merkitykset ja tunteet. Keskeinen hypoteesi on saada ihmissuhteet yksilön tarpeita ja toiveita vastaaviksi, jolloin oireet ja ongelmallinen käytös saattavat käydä tarpeettomiksi.

Liikunta-, kulttuuri- harrastus- ulkoilu yms mahdollisuuksia toteutetaan seuraavasti:

Ammatillinen tukihenkilötyö keskittyy vahvasti lapsen oman arjen ja toimintaympäristön läheisyyteen sekä harrastus- tai vapaa-ajantoimintaan.

Lasten ja nuorten yksilöharrastuksista vastaavat vanhemmat. Tukihenkilö voi olla tukena harrastustoiminnan toteutumisesta ja avustaa esimerkiksi kuljetuksissa.

Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan?
Asiakassuunnitelma tarkistetaan tietyin väliajoin. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan suunnitelman päivittämisen yhteydessä. Asiakkaan tilannetta seurataan myös aina asiakaskäyntien aikana, jolloin asiakasta aktivoidaan ja kannustetaan sekä vastuutetaan muutoksen aktiivisina tekijöinä.

Ravitsemus

Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa?
Asiakassuunnitelmassa määritellään työskentelyn tavoitteet ja tarvittaessa annetaan neuvoja, ohjausta ja opastusta myös oikeanlaisesta ravinnosta ja ravitsemuksesta.

Hygieniakäytännöt

Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti?
Jokaisella työntekijällä on suoritettuna hygieniapassi.

Miten yksikön yleisten tilojen siivous on järjestetty?

Työskentely tapahtuu yksikön toimipisteen ulkopuolella. Toimipisteessä ei ole lainkaan asiakkaiden kanssa tehtävää toimintaa.

Infektioiden torjunta

Noudatetaan valtakunnallisia hygieniakäytäntöihin liittyviä säädöksiä, suosituksia ja ohjeita. Työntekijät noudattavat tavanomaisia varotoimia kaikkien asiakkaiden kohdalla. Konsultaatioapua saa hygieniahoitajilta, epidemiologisesta toiminnasta sekä infektiolääkäreiltä. Lasten terveydentilaa ja hygieniatasoa seurataan ja asiasta keskustellaan tarvittaessa vanhempien ja lapsen kanssa työskentelevien viranomaisten kanssa. Työntekijöillä on tehtävässä vaadittava tartuntatautilain 48§ mukainen rokotussuoja asiakkaiden suojaamiseksi.

Koronavirus Covid -19 aikana
- käsien pesu ja desinfiointi aina perheeseen tullessa, käsi ja yskimishygienia ohjeistus THL
- maskin käyttö käynneillä perheen kotona
- turvavälin pitäminen
- mikäli perheessä tai työntekijöillä flunssan oireita tapaaminen peruuntuu
- mikäli jollain perheenjäsenellä altistuminen, työskentely perheen kotona keskeytyy karanteenin ajaksi
- taudin kulun seuranta THL sivuilta ja tilannepäivitys

Terveyden ja sairaanhoito

Miten varmistetaan asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen?

Asiakkaan terveydenhuolto tapahtuu pääasiassa julkisen sektorin palvelujen varassa. Työntekijät seuraavat asiakkaan terveydentilaa ja neuvovat terveyden edistämiseen liittyvissä asioissa ja auttavat tarvittaessa ajanvarauksessa koulu- tai perusterveydenhuollosta tai konsultoi puhelimitse terveydenhuollon ammattilaisia, asiakkaan luvalla. Jos asiakkaan luona tapahtuu palvelutilanteen aikana terveydentilan muutos, ilmoitetaan siitä tilanteen mukaan hätäkeskukseen tai läheiselle/omaiselle. Jos välitöntä hengenvaaraa ei ole, hoidetaan kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat ensisijaisesti omalla terveysasemalla tai se ollessa suljettuna joko terveyskeskuspäivystyksessä tai hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen päivystyksessä. Apua tilannearvion tekemiseen saa HUSin päivystysavun puhelinneuvonnasta, mikä on auki ympäri vuorokauden p. 116 117. Puhelu on maksuton.

Päivystyspotilaat hoidetaan arkisin klo 8.00-16.00 omalla terveysasemalla ja muuna aikana yhteispäivystyksessä. Kiireettömissä tilanteissa hoidosta vastaa asiakkaan oma terveyskeskus.

Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan?
Ammatillinen tukihenkilötyö on sosiaalihuollon alaista toimintaa eikä vaadi terveydenhoidon ammatillista koulutusta. Yrityksessä työskentelee kuitenkin myös terveydenhuollon ammattilaisia, joilla on hoitoalan somaattisen puolen osaamista. Asiakkaiden fyysisen ja psyykkisen voinnin seuraaminen kuuluu ammatillisen tukihenkilön työtehtäviin ja työntekijä konsultoi ja ohjaa asiakkaan tarvittaessa oikealle palveluntarjoajan ovelle.

Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta?
Työntekijä vastaa itse tuottamansa toiminnan turvallisuudesta ja mahdollisissa tapaturmissa hoitaa pieniä vammoja itse tai vie asiakkaan päivystykseen tai muuhun hoitoon. Sattuneista tapaturmista konsultoidaan aina vanhempia ja lapsen kanssa työskenteleviä viranomaisia.

Miten lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään?
Ammatillisen tukihenkilön työnkuvaan ei kuulu vastuu asiakkaan lääkehoidosta.

Monialainen yhteistyö

Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan?
Työskentely rakentuu avoimesta ja lapsen voimavaroja vahvistavasta yhteistyöstä kaikkien mukana olevien eri toimitsijoiden kanssa.

ASIAKASTURVALLISUUS

​Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

Sosiaalihuollon omavalvonta koskee asiakasturvallisuuden osalta sosiaalihuollon lainsäädännöstä tulevia velvoitteita. Palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella. Asiakasturvallisuuden edistäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä kaikkien turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman.

Palveluntuottajilla on myös ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia myös iäkkäiden henkilöiden kaltoinkohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen.

Osana asiakasturvallisuuden varmistamista on ilmoituksenvaraista toimintaa harjoittavan toimintayksikön tehtävä terveydensuojelulain 13 §:ssä säädetty ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen sisällöstä säädetään terveydensuojeluasetuksen 4 §:ssä.

Terveydensuojelulain mukainen omavalvonta

Terveydensuojelulain 2 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä (omavalvonta). Toiminnanharjoittajan on suunnitelmallisesti ehkäistävä terveyshaittojen syntyminen.

Miten tehdään yhteistyötä muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa?

Yrityksellä ei ole toimintaa toimipisteessä. Kaikki työskentely tapahtuu toimipisteen ulkopuolella.

Huolehditaan ilmoitusvelvollisuudesta viranomaiselle asiakasturvallisuutta koskevissa asioissa sekä tarvittaessa tehdään yhteistyötä eri viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Henkilöstö

Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet

Miten seurataan toimintayksikön henkilöstön riittävyyttä suhteessa asiakkaiden palvelujen tarpeisiin? Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan?

Tasavahvoilla työskentelee noin kymmenen henkilöä, joilla on sosiaali- ja terveysalan AMK-tasoinen tutkinto tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinto.

Työntekijöiltä löytyy lastensuojelun ja lapsiperheiden kanssa tehtävästä työstä hankittua työkokemusta. Toiminnan ja asiakasmäärien kasvaessa, täydennämme henkilöstömme osaamista uusien sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiden tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon omaavien henkilöiden palkkaamisella.

Tasavahvojen hallinnollisissa tehtävissä työskentelee liiketoiminnan perustutkinnon omaavia henkilöitä.

Tasavahvojen hallinnon työntekijät vastaavat yrityksen liiketoiminnasta, markkinoinnista ja sosiaalisen median kanavista.

Mitkä ovat sijaisten käytön periaatteet?

Yritys ei käytä ulkopuolisia sijaisia. Muut työntekijät voivat tarvittaessa sijaistaa esimerkiksi sairaslomalla olevaa työntekijää.

Miten varmistetaan vastuuhenkilöiden/lähiesihenkilöiden tehtävien organisointi siten, että lähiesihenkilöiden työhön jää riittävästi aikaa?

Toiminnan kasvamista ja kehitystä tarkastellaan säännöllisesti. Yritys rekrytoi työntekijöitä siten, että työntekijöitä on tarpeen mukaan saatavilla.

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet?

Rekrytoinnin yhteydessä selvitämme hakijan ammatillisen pätevyyden, koulutuksen, aiemman työkokemuksen, osaamisalueet sekä kielitaidon. Otamme myös yhteyden hakijoiden nimeämiin suosittelijoihin moitteettoman työhistorian varmistamiseksi.

Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon työntekijän soveltuvuus ja luotettavuus työtehtäviinsä?

Lasten parissa työskentelemään tulevilta työntekijöiltä pyydämme toimittamaan rikosrekisterilain 6.2§ mukaisen otteen nähtäväksi.

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta

Miten huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön ja omavalvonnan toteuttamiseen.

Uusille työntekijöille järjestetään asianmukainen ja riittävä perehdytys. Perehdytyksen toteuttamisesta vastaa esihenkilö sekä kollegat.

Opiskelijoiden perehdytyksen järjestämisestä vastaa hänelle nimetty ohjaaja. Opiskelijoiden ohjaus toteutetaan pääpiirteittäin samoin kuin uusien työntekijöiden perehdytys, ottaen kuitenkin huomioon opiskelijan harjoittelujakson painotusalueen.

Miten ja kuinka usein henkilökunnan täydennyskoulutusta järjestetään?

Kehityskeskusteluissa kartoitetaan työntekijöiden toiveita ja tarpeita liittyen täydennyskoulutuksiin. Täydennyskoulututusta järjestetään vähintään kaksi päivää vuodessa.

Toimitilat

Yrityksen toiminta on kotiin vietävää, jota toteutetaan asiakkaiden omassa toimintaympäristössä kuten eri harrastepaikoissa tai muissa julkisissa tiloissa.

Teknologiset ratkaisut

Mitä kulunvalvontaan tarkoitettuja teknologisia ratkaisuja yksiköllä on käytössä?

Yrityksen toiminta on kotiin vietävää, jota toteutetaan asiakkaiden omassa toimintaympäristössä kuten eri harrastepaikoissa tai muissa julkisissa tiloissa.

Yrityksellä ei ole käytössä kulunvalvontakameroita tai hälytys- ja kutsulaitteita.

Mitä teknologisia ratkaisuja asiakkailla on henkilökohtaisessa käytössä (yksikön hankkimia)

Asiakkailla ei ole käytössä yksikön hankkimia teknologisia ratkaisuja henkilökohtaisessa käytössä.

Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan?

Asiakkailla ei ole käytössä yksikön hankkimia teknologisia ratkaisuja henkilökohtaisessa käytössä.

Turva- ja kutsulaitteiden toimintavarmuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot?

Asiakkailla ei ole käytössä yksikön hankkimia teknologisia ratkaisuja henkilökohtaisessa käytössä.

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden ja yksikön käytössä olevien lääkinnällisten laitteiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen?

Yrityksen toiminnassa ei ole käytössä lääkinnällisiksi laitteiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään lääkinnällisistä laitteista annetussa laissa.

Miten varmistetaan, että terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista tehdään asianmukaiset vaaratilanneilmoitukset?

Yrityksen toiminnassa ei ole käytössä lääkinnällisiksi laitteiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään lääkinnällisistä laitteista annetussa laissa.

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

Yrityksen toiminnassa ei ole käytössä lääkinnällisiksi laitteiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään lääkinnällisistä laitteista annetussa laissa.

ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JA KIRJAAMINEN

Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Terveyttä koskevat tiedot kuuluvat erityisiin henkilötietoryhmiin ja niiden käsittelu on mahdollista vain tietyin edellytyksin; tietosuojan seloste käsittelytoimista.

Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn ajalta asiakastyön kirjaamisesta alkaen arkistointiin ja tietojen hävittämiseen saakka. Käytännössä sosiaalihuollon toiminnassa asiakasta koskevien henkilötietojen käsittelyssä muodostuu lainsäädännössä tarkoitettu henkilörekisteri. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU) 2016/679. Tämän lisäksi on käytössä kansallinen tietosuojalaki (1050/2018), joka täydentää ja täsmentää tietosuoja-asetusta. Henkilötietojen käsittelyyn vaikuttaa myös toimialakohtainen lainsäädäntö.

Rekisterinpitäjällä tarkoitetaan sitä tahoa, joka yksin tai yhdessä toisten kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Henkilötietojen käsittelijällä tarkoitetaan esimerkiksi yksikköä/palvelua, joka käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun. Rekisterinpitäjän tulee ohjeistaa mm. alaisuudessaan toimivat henkilöt, joilla on pääsy tietoihin (tietosuoja-asetus 29 artikla).

Tietosuoja-asetuksessa säädetään myös henkilötietojen käsittelyn keskeisistä periaatteista. Rekisterinpitäjän tulee ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksista valvontaviranomaiselle ja rekisteröidyille. Rekisteröidyn oikeuksista säädetään asetuksen 3 luvussa, joka sisältää myös rekisteröidyn informointia koskevat säännöt. Tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuilta löytyy kattavasti ohjeita henkilötietojen asianmukaisesta käsittelystä; tietosuoja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille määräyksen (372021) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 27 §:ssä säädetystä tietoturvallisuuden ja tietosuojan omavalvonnasta; tiedonhallinta sosiaali ja terveysalalla.

Asiakastyön kirjaaminen

Asiakastyön kirjaaminen on jokaisen ammattilaisen vastuulla. Kirjaamisvelvoite alkaa, kun sosiaalihuollon viranomainen on saanut tiedon henkilön mahdollisesta sosiaalihuollon tarpeesta tai kun yksityinen palveluntuottaja alkaa toteuttaa sosiaalipalvelua sopimuksen perusteella.

Kirjaamisvelvoitteesta on säädetty laissa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 4 §:ssä. Yksittäisen asiakkaan asiakastietojen kirjaaminen on jokaisen ammattihenkilön vastuulla ja edellyttää ammatillista harkintaa siitä, mitkä tiedot kussakin tapauksessa ovat olennaisia ja riittäviä. THL on ohjannut asiakastyön kirjaamista antamalla asiaa koskevan määräyksen1/2021.

Miten työntekijät perehdytetään asiakastyön kirjaamiseen?

Työntekijät perehdytetään yrityksen esihenkilön toimesta asiakastyön kirjaamiseen. Asiakastyön kirjaamisesta on tehty kirjallinen ohjeistus työntekijöille.

Miten varmistetaan, että asiakastyön kirjaaminen tapahtuu viipymättä ja asianmukaisesti?

Kirjaaminen tapahtuu mahdollisuuksien mukaan jo asiakaskäynnillä, yhdessä asiakkaan kanssa tai välittömästi asiakastapaamisen jälkeen. Näin varmistetaan läpinäkyvä, asianmukainen ja ajankohtainen kirjaaminen.

Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja ohjeita ja viranomaismääräyksiä?

Kaikki työntekijät allekirjoittavat salassapitosopimuksen osana työsopimusta. Henkilöstön perehdytykseen sisältyy tietoturvaan liittyvät asiat. Jokaisella työntekijällä on sähköisiin järjestelmiin henkilökohtaiset tunnukset ja salasanat tehtävänkuvien mukaisesti.

Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta?

Tasavahvat huolehtii henkilöstön riittävästä perehdytyksestä sekä kirjallisista ohjeistuksista. Työntekijä allekirjoittaa vaitiolositoumuksen työsopimusta tehdessä.

Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot

Anne Ikonen

Puh. 040 525 1911

info@tasavahvat.fi

YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA​

Omavalvontasuunnitelmaan kirjattujen asioiden toteutumista seurataan ja päivitetään säännöllisesti. Mahdollista muutosta vaativat kohdat korjataan ja päivitetään vastaamaan sen hetkistä toimintaa. Toteutuneista muutoksista tehdään tarvittaessa yhteenvedot ja vähintään kerran vuodessa kirjallisena ja syntyneet raportit arkistoidaan mm. tulevaa kehittämistyötä varten.

Omavalvontasuunnitelman seurannasta kertynyt aineisto käydään läpi ennen omavalvontasuunnitelman vuosittaista päivittämistä, tarpeen mukaan tämä tehdään useamminkin. Mahdollisille korjattaville toimenpiteille laaditaan aikataulu ja aikataulun toteutumista seurataan.

OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa Tasavahvojen toiminnasta vastaava johtaja.

Paikka ja päiväys
Vantaa 21.8.2023

Allekirjoitus
Anne Ikonen